Brightboy
Antti Westman – laulu ja kitara
Ville Moilanen – kitara
Jesse Valo – basso
Eero Alasuutari – rummut
(Samuli Jokinen – koskettimet)
Brightboy
Harva yhtye ottaa ensiaskeleitaan niin valmiina kuin helsinkiläinen brightboy. Syksyllä 2004 perustetun yhtyeen kohdalla puskaradio pyörähti vilkkaana jo kahden ensimmäisen demon tiimoilta. Niistä jälkimmäinen The Dead City Songs valittiin mm. Soundin kuukauden demoksi, yksi sen raidoista Yeah Yeah No No YleX:n tehobiisiksi, ja bändi jakoi lukuisia haastatteluita.
Helsinki Music Companyn tammikuussa julkaisema debyyttisingle 1989 jatkoi vakuuttavaa linjaa. Sinkku keräsi tukun kehuvia arvioita ja oli YleX:n soittolistalla kuukausia. Tehosoittoa kertyi myös mm. Radio X3M:llä, Uudella Kissillä ja Radio Rogmossa.
brightboyn ympärille on heitetty lukematon määrä termejä, adjektiiveja ja vaikuttajia. Esiin on nostettu bändejä The Killersista Kentiin, Braverysta Phoenixiin – jopa A-Hasta Savage Gardeniin. Sen kotia on haettu Brittein saarilta, Keski-Euroopasta, länsinaapurista ja aina rapakon takaa. Yhtye on nimetty niin pop-musiikin nihilistiseksi film noiriksi, kuin intelligentiksi ja trendikkääksi poptulokkaaksi – tällä kertaa kuoren alta myös todella löytyy jotain.
brightboy naittaa yksiin kaiken The Clashista Saint Etienneen. Se myöntää auliisti lainaavansa ja varastavansa, suoraan ja epäsuoraan – ennen kaikkea estottomasti ja ennakkoluulottomasti kaikkialta popmusiikin saralta. Oli lainauksen alla sitten 70-luvun alkukantainen kitararock tai peräti 90-luvun tökerö eurohumppa on lopputulos tyylikäs ja uniikki brightboy-kokonaisuus.
brightboyn musiikkia sävyttävät rockaavat kitarat, vahvat bassolinjat, tarttuvat synat sekä groovaavat rummut kruunattuna kauniilla vokaaleilla. Bändin biisintekoa ryydittävät paitsi röyhkeys ja kompromissittomuus, myös suuri itsekritiikki ja kova työnteko. brightboy luo kontrasteja paitsi sävellyksissään, myös musiikin ja lyriikoiden välillä – hilpeä disco-pulputus saattaa brightboyn kohdalla kyydittää niin synkempää kuin ironisempaa tarinaa. Tinkimättömällä asenteella varustettu yhtye ei peittele saati häpeile tyylikkyyttään tai itsevarmuuttaan – se on samaan aikaan cool ja karu. Yksi asia on varma: Suomessa brightboy on ainoa laatuaan.